Helmimadot

Meillä sataa vettä, joten on hyvä päivä siivota vähän askartelukaappia... joka on siis se paikka, johon kaikki epämääräinen roina tungetaan. Sieltä löytyi myös yhden leikin alku.

Nipsu ei ole yhtään diggaillut tästä hommasta, siis lajittelusta eikä myöskään pujottelusta. Nyt tyyppi kuitenkin innostui hommasta ihan valtavasti.

Tosin tää versio oli niin piece of cake, että samalla pystyi katsomaan telkkaria ihan hyvin.

Minä päättelin valmiit pötköt madoiksi. Ehdotin myös silmien liimaamista, mutta tyyppi ei halunnut. Ehkä pitää kokeilla uudelleen Nappimatoakin, jahka löydän sen jostain... No, osa askarteluhyllyistä on yhä siivoamatta.

Samaan aikaan toisaalla pikkuveljellä oli oma helmileikkinsä. Kaksi kippoa, joista toinen oli ensin tyhjä ja toinen täynnä helmiä. Touhussa kului aika mukavasti, ja lopuksi helmet oli hirveän ihana heittäen ropistella ympäri keittiötä.

Helmimadot:

isoja helmiä

helmien väriin sopivia piipunrasseja

astia helmille

(liimattavia irtosilmiä)

Pujottele piipunrassiin helmi pohjalle, "päättele" siistiksi (ja turvallisemmaksi). Kippaa helmet johonkin kippoon ja esittele idea leikkijälle. Päättele mato siistiksi piipunrassin tai helmien loputtua. Voitte myös liimata silmät valmiille madolle (tai piirtää ne tussilla).

* Homman voi toki tehdä ilmanvärilajitteluakin.

* Samalla tekniikalla voi tehdä lahjaksi korujakin.

Kaneliraparperimuffinssit

Meillä on raparperi pihalla, joten raparperiä on. Raparperit on miehen hommia, ja yhtenä iltana mies leikkasi kaikki raparperit. Päädyin etsimään reseptejä Pinterestistä. Ekana toteuttamislistalle pääsivät nämä kaneliraparperimuffinssit, joista tulikin miehen ykkösherkku. Minä itse olin ensin sitä mieltä, että kaneli vie raparperin makua outoon suuntaan, mutta kaikkeen tottuu. Ja muffinssit on kivaa vaihtelua piirakkaan ja kiisseliin ja varsinkin chutneyihin ja hilloon, joiksi meidän raparperit on tähän asti päätyneet lähes sataprosenttisesti. Syksyisiin iltoihin nämä varmasti sopii ihan loistavasti teen kaveriksi.

Kaneliraparperimuffinssit
(resepti Fine Cooking -sivustolta)

1 1/2  kuppia (n. 3,75 dl) pilkottua raparperiä
2 kuppia (n. 5 dl) jauhoja
3/4 kuppia (vajaa 2 dl) sokeria
2 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
1 kuppi (n. 2,5 dl) ranskankermaa (käytän itse 2 x Pirkan 150 g)
8 rkl juoksevaa (tai sulatettua ja jäähdytettyä) margariiniä
2 munaa
(Päälle kanelisokeria)


Pilko raparperit. Laita uuni lämpenemään noin 205 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet (listassa jauhoista kaneliin) keskenään. Sekoita märät aineet (listassa ranskankermasta muniin) keskenään. Lisää märät kuiviin aineisiin. Sekoita, mutta älä työstä liikaa, eli aineiden sekoittuminen riittää. Lisää raparperit.

Laita muffinssipeltiin paperiset vuoat. Jaa taikina vuokiin. Tällä tulee yksi pellillinen eli 12 muffinssia. Vuoat tulevat täyteen. Laita päälle kanelisokeria (alkuperäisen ohjeen 3 rkl sokeria ja 1/2 tl kanelia on minusta vähän liikaa).

Paista 205 asteessa noin 18-22 minuuttia, kokeile tikulla kypsyyttä. (Jos tikkuun jää ihan valuvaa taikinaa, muffarit on raakoja.)

*Onnistuvat nämä ilman muffinssipeltiäkin, mutta silloin muffarit todennäköisesti leviävät. Ilman paperisia vuokia kannattaa voidella pelti kunnolla.

Tuomas maalissa ja kylvyssä

Suosikkijuttuja pitää aina välillä tehdä uudestaan. Kulkuneuvojen maalaaminen ja peseminen on yksi N:n mielestä parhaita leikkejä.

Aikuisista leikki on hyvä, koska siinä aikuinen saa aikaa kylvettää rauhassa ensin pikkuveljen...

N tykkää katsoa YouTubesta Tuomas-veturista kertovia videoita, ja itse asiassa useammassakin tarinassa Tuomas käy pesulla. Kun pestiin Tuomaksen pää, niin lapsenkin hiustenpesu sujui helposti samalla vaahdotuksella.

Auto- tai junapesula

vettä sietäviä leluja

sormiväriä

pensseleitä, siveltimiä tms

kylpyvaahtoa muovikipossa

Anna leikkijälle maalia sopiva määrä (kaikki todennäköisesti menee - meillä on filmipurkin kokoisia maalitörppöjä) ja siveltimiä. Kun leikki alkaa olla valmis, esittele pesula. Kannattaa samalla pestä lattia, jos väriä on roiskunut tai mystisesti maalautunut ympäriinsä.

Toimii muuten varmasti myös kauneushoitolana barbeille/nukeille, mutta kannattanee testata ensin värin tarttuvuus hiuksiin...

Vesimaalaus

Joskus järjestettyyn leikkiin on joku syy... Kuten esimerkiksi se, että lapsi on kotiovella niin jätskissä, että vanhempi haluaa aikalisän, joka toivottavasti myös vähän puhdistaa lasta. Pari päivää sitten kävi niin. Onneksi muistin kaapissa olevan maalarisetin, jonka olen joskus hamstrannut leikkejä varten.

Pesuvadillinen vettä ja maalaritarvikkeita!

Ilmeinen idea oli maalata katuliituilut pois, mutta jonkun aikaa tohkeissaan maalattuaan N ideoi omia juttujaan.

Ensin N maalasi ihan kaikkeen "kesälomamerkin".

Kolmas homma oli kirjoittaa seinään kaikkia kesälomalla tehtyjä juttuja. Samalla muisteltiin yhdessä, mitä kaikkea onkaan tehty ja missä seikkailtu.

Mitä pikkuveli sitten puuhaili? No läiskytti ihan onnessaan.

Lisäksi pikkuveli treenasi kastelukannun täyttämistä. (Ja kyllä, osa bodyn selästä jäi kuivaksi.) Kylpy tuli tarpeeseen, ja isoveli maalaili vielä kylpyhuoneessakin...

Pompompurkki 2

Nipsun taaperovaiheessa pompompurkki oli yksi suosikeista. Laitoin sen talteen, johonkin hyvään talteen, ja nyt mies sai toteuttaa uuden version.

Uusi pompompurkki on tehty vispipuuropurkkiin ja siinä on kaksi reikää kahdelle eri kokoiselle pompomille.

Taapero on ihan ok innostunut, mutta pienempi kolo on ihan turha, koska hän ei ole tyhmä. Uudessa pompompurkissa on helppo ja vaikea kolo.

Pompompurkki

kertakäyttömuovipurkki

sakset tai mattoveitsi

pompom-askartelupalleroita

Leikkaa purkin kanteen pompomin mentävä kolo, anna purkki lapselle. Auta kannen avaamisessa ja sulkemisessa.

Suosittelen myös tsekkaamaan edellisen version, joka koostui kahdesta pizzerian salaattikiposta ja yhdestä kannesta... Tämä kahden kolon systeemi kun ei oli muutos, muttei ehkä kehitys.

Kotitekoiset saippuakuplat

Saippuakuplat on ihania. Isompi tykkää tehdä niitä ja pienempi ihailla sekä jahdata. Meillä on käytössä lähinnä miekka ja automaatti, koska puhaltaminen on tässä yhteydessä jotenkin ongelmallista. Koska miekan tuppeen on vaikea keskittyä ja vähän samoin automaatin kippoon, saippuakupla-ainetta kaatuu melko usein...

Aiemmin en ole innostunut tekemään sitä itse, kun menekki on ollut Hyvin Vähäistä, mutta näiden uusien laitteiden ansiosta menekki on kasvanut siinä määrin, että päätin googlata ja ryhtyä toimeen.

Kotitekoisista kuplista tulee isoja kuplia, ja ne myös kestävät. Glyserolin kanssa tulisi vielä kestävämpiä, mutta sellaista ei tietenkään inspiraation iskiessä löytynyt kotikaapista. Ilmankin pärjää vallan mainiosti.

Saippuakuplat

(Resepti löytyi Pilttipiirin sivuilta)

1 dl astianpesuainetta

4 dl vettä

2 tl (tomu)sokeria

Sekoita varovasti, yritä välttää vaahtoa.

Reseptillä tulee tosiaan puoli litraa, joten ohje vois olla järkevä puolittaa. Me käytettiin tuota kahden leikki-ikäisen kanssa ja sain myös kaikki säiliöt täyteen.

Koska tällä aineella saa isojakin kuplia, voi laitteena käyttää vaikka isoa rautalangasta väännettyä renkulaa.

Katuliituilu 2.0

Kesässä on se hyvä puoli, että kun homma meinaa alkaa levitä käsiin, ulos voi mennä vaikka vain hetkeksi ennen iltapuuroa. Katuliidut on kiva tekeminen, johon pienetkin voi osallistua.

Mutta pakko myöntää, että onhan se melko tylsää, varsinkin jos tyypit eivät ole ruutuhyppelyiässä tai oikeastaan edes harrasta esittävää taidetta. Niinpä meillä on hommaan pieni (Pinterestistä tai Instagramista bongattu) muunnos:

Katuliitu ja sen paras kaveri, sumutepullo.

Kolmevuotiaasta tämä oli tositosi hyvä homma. Ymmärrän kyllä, tässä on sellainen aikaansaamisen meininki, kun ensin piirtää ja sitten saa sen siivottua pois. Tai jos ei enää jaksa, niin voi vaikka kastella isin.

Tähän on myös isommille ekstramuunnos:

Tai no meillä tämä oli pienemmän homma (koska meidän vesipyssyllä tehot on paljon sumutepulloa pienemmät), ja se sai vahingossa avattua vesisäiliön...

Kätkettyjä aarteita riisissä

Meillä on ollut kiireinen (ja flunssainen) kevät... Jossain vaiheessa otin itseäni niskasta kiinni ja valmistauduin seuraavaan päivään valmistelemalla  seuraavaksi päiväksi leikin ja syömällä suklaata.

Leikin pohjana oli aiemmin tehdyt leikkiriisit. Pinterestissä näin magneettitutkimustehtävän ja sain vähän (äidille) helpommat idean kätkentätehtävään, ja illalla kätkin ja piirtelin kamaa. N näki hommaa ovenraosta nukkumaanmennessään, ja aamulla hän tuli herättämään minut, että äiti, äiti, herää, tehdään nyt se leikki.

Leikissä oli tvisti: käsin ei saanut kaivaa, vaan apuna piti käyttää erilaisia ottimia. Tarkoituksena oli treenata niiden käyttöä ja vaikeuttaa hommaa vähän. Lisäksi piti merkitä löytyneet tavarat.

Kätköleikki:

Leikkiriisit astiassa

paperia ja kynä (ja tarroja, jos on kuten minä eli ei mikään piirtelijä)

pieniä kätkettäviä tavaroita

lusikoita, reikäkauha, pinsetit jne

Piirrä kuvat (tai tarraa), kätke aarteet riisiin. Kutsu leikkijä paikalle ja kerro, että sormet eivät saa osua riisiin.

Uudet leikit + riisit

Leikkiriisit on hitti. Edelliset tehtiin lokakuussa, ja heitin ne pois toukokuussa. Ei niissäkään ollut mitään vikaa, mutta musta tällaisia on välillä kiva vaihtaa puhtaampiin... Riiseillä leikitään työkoneiden kans ja sitten niitä mittaillaan.

Värjäämiseen käytettiin kaapista jämät, eli toiseen (Ikean) minigrippussiin sinistä ja keltaista elintarvikeväriä, toiseen punaista. Molempiin raastoin sitruunasta kuorta ja värien levittämiseen avuksi sitruunan mehua. Ihan tosi helppoa ja halpaa siis.

Värien loppumisesta johtuen värejä ei todellakaan ole puolet ja puolet, mutta hetihän ne sekoittuvat kuitenkin. Tai varsinkin, kun olin lastannut kippoja ja erilaisia lusikoita jne., ja leikkijä oli aloittanut pikkuveljen hygieniatauon aikana omatoimisesti kauhomalla riisiä kuvassa näkyvään kasariin nostamatta sitä boksin sisään...

Riisileikin lentävästä startista johtuen yksivuotiaskin sai oman riisileikin. Äidillä meni samaan konkurssiin, lapsi oli ihan tohkeissaan.

Samasta syystä isoveli sai myös "piirtää" leikkiriisilaatikon kannella riisiläjään.

Leikkiriisi

Riisiä

elintarvikeväriä

suljettava muovipussi

(sitruuna ja raastin)

Kippaa riisit pussiin, kaada sekaan elintarvikeväriä. Jos haluaa riisien tuoksuvan kivalle, pussiin voi sitruunaraastetta. Olen laittanut mehuakin, jotta väri leviää paremmin. Kun riisien väri on tasainen, laita riisit astiaan kuivumaan. Riisejä voi säilyttää kannellisessa astiassa tai pussissa, kunhan malttaa antaa niiden kuivua ensin kunnolla.