29.9.2013

Sadut eloon: Villit pallot


Olin ostanut Nipsulle Hervé Tullet'n Villit pallot -kirjan jo yli vuosi sitten odottamaan kirjatarvetta. Tein hänelle ja parille muulle rakkaalle pienelle synttärilahjaksi henkilökohtaisen kirjakerhon, ja viimeisimpänä kirjakerhopäivänä tuli paketista tuo.


Kirja on tavallaan interaktiivinen: joka aukeamalla on tehtävä lukijalle (tai kuuntelijalle), ja seuraavalla sivulla on tapahtunut jotain. Nipsun suosikkijuttu on kohta, jossa palloja painamalla sammuu valot (kirjasta) ja sitten pimeä pitää puhaltaa pois. Kirja on kyllä aika kiva myös siksi, että se sopii isommalle ja pienemmälle; iso alakoululainenkin teki tohkeissaan kirjan tehtäviä...


Tässä taputetaan paljonpaljonpaljon palloja isommiksi. Tosin siis olisi pitänyt ehkä taputtaa omia käsiä yhteen, mutta kyllä tuo kirjan taputtaminenkin käy, kun leikkijä käsitti sen niin.


Tämä kirja suorastaan kutsui (minua) herättämään sadut eloon... helppoudellaan. Toisin sanottuna otin ostamastani Play-Dough party packista sopivat värit ja pyöritin muovailuvahat palloiksi (sivuhuomautus: hieno tuon linkin takaa löytyvä "get party started" -"suomennos").


Nipsu paineli pallot litteiksi - ihan kuin kirjassakin tehtiin.

  
 Välillä tehtiin dinosauruksia, ja nekin tietysti liiskattiin.


Tältä näytti leikin jälkeen. Napit (tuolla sivussa) eivät kiinnostaneet, mutta munat kyllä ja askartelutikut varsinkin. Tökkäsin ne muovailuvahapalloihin, ja lapsi leikki niiden olevan tikkareita (nuolaisikin, vaikkei maista edes oikeita tikkareita) ja tuon keltaisen paloitteli "veitsellä".

Kokonaisuudessaan Villit pallot -kirja on kyllä tosi ihana. Hauska lukijalle ja toimi loistavasti leikkiinkutsuna. Suosittelen ehdottomasti muillekin, joko kirjastosta tai ihan omaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti